Tuli-ohjelman menestystarinoita

Nesteiden tunnistamiseen oppia koiralta

Professori Pekka Hännistä auttoi uuden tuunistusmenetelmän kehittämisesssä hänen koiraharrastuksensa. Hänen innovoimallaan menetelmällä mikä tahansa neste tai sen muutokset voidaan indentifioida nopeasti ja edullisesti - samaan tapaan kuin koira tekee tunnistaessaan hajuja.

Turun yliopiston professori Pekka Hänninen on koiraihminen ja pitkään seurattuaan koirien tarkkaa hajuaistia hän oivalsi, miten koiran nenän kaltaisen toiminnan voi toteuttaa.

"Kehitetty menetelmä on yhdistelmä koiran nenää ja aivoja. Aivoina toimii oppiviin algoritmeihin perustuva analysointiohjelma ja nenänä on muoviliuska, johon testattava neste imaistaan. Analysointi tapahtuu lukijalaitteella, johon liuska syötetään. Analysointivaiheessa "sormenjälkeä" verrataan tietokannassa oleviin jälkiin", kuvaa toimitusjohtaja Timo Teimonen Aqsens Oy:stä.

Aqsens Oy on tuotteistanut ja kaupallistanut Turun yliopiston Biofysiikan laboratoriossa vuodesta 2004 kehitetyn menetelmän. TULI-ohjelma auttoi professori Pekka Hännistä löytämään tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen tarvittavat oikeat osaajat. Tekes on rahoittanut menetelmän tuotteistamista.

"Tekesin rahoituksella teimme lukijalaitteen ja liuskan prototyypin. Aqsensin ydinosaaminen on itse menetelmässä, siihen liittyvässä kemiassa ja kokonaisuuden hallinnassa. Jatkossa keskitymme tähän ydinosaamiseen ja siinä vaadittavaan teknologiaan. Tavoitteenamme onkin liiketoimintamalli, joka perustuu teknisen alustan ja työkalujen toimittamiseen kumppaneillemme, jotka sitten kehittävät erilaisia asiakassovelluksia".

Kustannustehokas, herkkä ja nopea

Nesteiden tunnistus voidaan tehdä muutamassa minuutissa, jopa mobiilisti ja erittäin edullisesti, sillä tunnistamiseen ei tarvita laboratoriota ja monen tunnin analyyseja.

"Menetelmällä on valtava potentiaali. Sillä voidaan varmistaa tuotteen autenttisuus tai että laatu on sitä, mitä sen on kerrottu olevan. Vesi tulee olemaan keskeinen sovellusalue: menetelmä soveltuu sekä raaka- että jäteveden analysointiin. Veden lisäksi olemme tutkineet viinejä, viinoja, teetä, tupakkaa, lääkkeitä, virtsaa ja sylkeä. Menetelmän herkkyys on parhaimmillaan ihmisen metabolisten eritteiden analysoinnissa: alustavissa testeissä kykenimme määrittelemään esimerkiksi syljestä korrelaation veren sokeripitoisuuteen tai virtsasta alkavan flunssan."

Terveyteen liittyvät sovellukset, kuten lääketieteellinen diagnostiikka ja terveyden henkilökohtainen monitorointi edellyttävät kuitenkin useiden vuosien tutkimusta ennen kuin niistä saadaan kaupallisia tuotteita.

"Menetelmän herkkyys on aiheuttanut myös haasteita, sillä teknologiaa on kehitettävä siten, että mittausympäristö ei vääristä mittaustulosta."